Horisontissa missä aurinko piiloutuu pois,
Ja taivas suutelee loputonta merta,
Löydän valon sinun silmistäsi,
Rakkautesi on johdattanut minut tänne.
Rakkauden valtameret, niin syvät, niin todet,
Aallot jotka kantavat meitä, ikuisesti läpi.
Veden keinunnassa kaipaan sinua,
Sydämeni on kotisi valtameren sinessä.
Jokainen aalto tuo muiston sinusta,
Hymysi on turvallinen satamani ja rantani.
Hiljaisuudessa kuulen lempeän äänesi,
Kuin tuuli, niin suloinen ja puhdas.
Rakkauden valtameret, niin syvät, niin todet,
Aallot jotka kantavat meitä, ikuisesti läpi.
Veden keinunnassa kaipaan sinua,
Sydämeni on kotisi valtameren sinessä.
Jos jonakin päivänä maailma erottaa meidät,
Ja aika yrittää johdattaa meitä harhaan,
Seuraan tähtiä taivaalla,
Kunnes löydän syleilysi jonain päivänä.
Ja kun aurinko alkaa nousta,
Ja meri keinuttaa meitä sylissään,
Tiedämme että tämä rakkaus jonka jaamme,
On ikuinen, aivan kuin meri.
Sinun kanssasi olen kotona,
Vaikka aallot olisivat kuinka korkeat.
Rakkautemme on kuin valtameri,
Syvä, voimakas ja vapaa.
Jokainen auringonlasku muistuttaa minua,
Siitä kauneudesta jonka näen sinussa.
Ja jokainen auringonnousu tuo toivon,
Että olemme yhdessä ikuisesti.
Rakkauden valtameret, niin syvät, niin todet,
Aallot jotka kantavat meitä, ikuisesti läpi.
Veden keinunnassa kaipaan sinua,
Sydämeni on kotisi valtameren sinessä.
Kun yö laskeutuu ja tähdet loistavat,
Taivas laulaa hiljaa huomisen toivosta.
Jokainen ääni jonka kuulemme on ystävä,
Joka ohjaa meitä minne kuulumme.
Rakkautemme virtaa läpi kaiken,
Kuin aallot jotka eivät koskaan pysähdy.
Ja kun olemme yhdessä,
Maailma on täydellinen ja vapaa.
Rakkauden valtameret, kaikuvat läpi ajan,
Jokaisessa sielussa joka etsii rauhaa.
Toivo pysyy elossa, rakkaus pysyy,
Ja valtameri tuo meidät kaikki tänne.
Ikuisesti sinun, ikuisesti meidän,
Rakkaus joka ei koskaan kuole.
Valtamerien syvyyksissä,
Löydämme kotimme toisistamme.